Valtuustotyöskentely

Vuoden 2012 budjetti turvaa kaupungin taloudellista tulevaisuutta. Se on tiukka ja kurinalainen myös sosiaali-ja terveyspalvelujen osalta. Talousraami on erittäin vaativa johdettavaksi. Odotan, että johtamista joka tasolla tuetaan ja yhteen hiileen puhaltamista rohkaistaan monin tavoin. Joka  puolella  henkilöstöltä odotetaan tässä tilanteessa arjen luovuutta ja eettistä rohkeutta kohdentaa palveluja tarvitsevuuden- ei kansalaisryhmien äänenkäytön mukaan.

 Lisätietoa, kokouskutsut ja pöytäkirjat

Olen tehnyt valtuustoaloitteen vanhusvaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun saamiseksi Mikkeliin!

Mikkelin väestöstä ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Varsinkin hyvin iäkkäiden ihmisten määrä, reuna-alueilla asuvien vanhusten määrä ja muistisairaudet ovat nopeassa kasvussa.

Me kokoomusvaltuustoryhmässä haluamme, että vanhuus näkyy Mikkelissä arvokkaana ja hyvänä elämänvaiheena. Sosiaali-ja terveysministeriö on linjannut laitospaikkojen tuntuvan vähentämisen maassa. Ikäpoliittisesti ajatellaan, että vanhuksen koti ei ole laitos tai sairaala. Tämä ajattelu ja siihen liittyvä palvelurakenteen suuri muutos tarvitsee avointa runsasta kansalaiskeskustelua. Palvelujen suunnittelussa tarvitaan uusia läpimurtoja.
On kuunneltava iäkkäiden ihmisten ja heidän omaistensa ääntä. Hyvä muutos tapahtuu kansalaiskokemuksia kuulemalla ja  monia toimijoita kohtaamalla.

Vanhusvaltuutettu nostaa esille ikäihmisten arkikokemuksia, välittää valtuustoon vanhusneuvoston keskustelua, kuulee kaupungin vanhuspalvelualueen toimijoita ja eri hallintokuntia ja kohtaa järjestötoimijoita ja yksityisten hoivapalvelujen tuottajia. Hän seuraa ikäpoliittisia linjauksia, ikäohjelman toimeenpanoa ja omaishoidon strategian toteutumista. Hän kuuntelee kuntalaista ja välittää tietoa päätöksentekoon.

Mikkeli tarvitsee myös lapsiasiavaltuutetun, joka toimii yhteyshenkilönä lapsiperheiden ja päättäjien välillä. Kuntastrategiamme erityinen linjaus kohdistuu lapsiperheiden määrän nousuun kaupungissa. Muuttovoittoon on tähdättävä lapsiperheiden isien ja äitien työn saamista, asumista, palveluja ja viihtymistä turvaamalla. Valtuusto-ja lautakuntapäätökset edellyttävät lapsen edun huomioon ottamisen ja lasten oikeuksien ja lapsinäkökulman esille nostamisen. Lapsiasiavaltuutettu kuulee ja kohtaa perheitä ja perhepalveluissa työskenteleviä ja välittää tietoa. kts liite

Seudullisen Sosiaali-ja terveystoimen järjestäjälautakunnan puheenjohtaja

Seudullinen sosiaali-ja terveystoimi seitsemän kunnan  yhteistoiminta-alueella on käynnistynyt 1.1.2012 rivakasti.

Seudullisen sosiaali-ja terveystoimen sosiaali-ja terveysjohtajaksi on valittu Maria Närhinen  ja johtavaksi ylilääkäriksi (20%) Hans Gärdström Pertunmaalta. Yhteistoiminta-alueelle on lautakuntapäätöksenä vahvistettu yhtenäiset sosiaali-ja terveyspalvelujen maksukäytännöt. Palvelujen saamisen yhdenmukaiset kriteerit ovat työn alla eri työryhmissä ja jo hyvässä vauhdissa rakentumassa. Vanhuspalvelujen osalta ollaan jo luotu ansiokas seudullinen vanhuspalvelujen käsikirja yhteiseksi ohjenuoraksi koko seudun kuntien vanhustyöhön. Se hyväksyttiin 16.2.2012 lautakunnan kokouksessa. Siitä laaditaan seudullinen vanhuspalveluopas ikäkansalaisille. 

16.2. kokouksessa hyväksyttiin myös seudulliseen Kotihoitoon yhdenmukainen toiminnanohjausjärjestelmä, joka mobiilityökaluna tehostaa kotihoidon välitöntä kotona tapahtuvaa asiakaspalvelua nykyisestä 40%:sta jopa 60-70%:iin ajan kanssa, kun ohjausjärjestelmään päästään täysitehoisesti.

Seudullinen sähköinen hyvinvointikertomus lähtee syntymään. Lautakunnassa 16.2. hyväksyttiin kertomuksen lähtökohdaksi yhteiset seudulliset kuntaindikaattorit.

Johtava ylilääkäri ryhtyy johtamaan seudullista palvelujen järjestämissuunnitelmaa yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

Seudullisen Sosiaalijaoksen puheenjohtaja

Seudullisessa Sosiaalijaoksessa käsittelemme seitsemän yhteistoiminta-alueen kunnan asukkaiden yksilövalituksia. Työ on alkanut, ensimmäinen kokous takana. Enemmistönä ovat toimeentulotuen kysymykset, seuraavaksi eniten on vammaispalvelulain mukaisia etuuskysymyksiä. Toimeentulotuen käsittelyajat puhuttavat ja johtavat valituksiin. Tänä vuonna käsittelyajat vastaavat jo normiaikoja joitakin kiirehuippuja lukuunottamatta. 

Toimeentulotuen osalta koskettavat erityisesti  syrjäytymisvaaran alla olevien nuorten elämänhhallinnan kysymykset, varsinkin, kun   syrjäytymistä ennustavat tekijät kiinnittyvät ja kasaantuvat moniin elämänulottuvuuksiin. 

Riipaiseva kokemus on myös se, kun harkinnanvaraisissa tuissa, varsinkin vammaishuoltolain mukaisissa, epäämispäätös perustuu usein määrärahojen loppumiseen. Harkinnanvaraisuus on meidän lainsäädännön kaksipiippuinen ilmiö. Auttaa pitäisi, mutta varat sidotaan jo alkuvuodesta pitkiin asiakkuussuhteisiin. 
 
Harkinnanvaraisuuteen tulisi liittää vuosittainen arviointi, jossa kaikki päätökset katsotaan vuoden vaihteessa läpi perusteluineen ja suhteutettuna uusiin anomuksiin.

Kaikkineen jaoston työskentelyssä ennen paikallisena ja nyt seudullisena voi havaita, että virkatyön kokonaiskuva on ohjeperustaisesti tarkkaa, hallittua, laillisesti korrektia ja eettisesti pohtivaa.

Vanhusneuvoston jäsen

Vanhusneuvosto uudistui taas vuosille 2011-2012.
Mikkelin vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläis-, vanhustyö-ja veteraanijärjestöjen yhteistyöelin, jolla on välitön yhteys kaupungin päätöksentekoon. Kaupunki osaa käyttää vanhusneuvostoa palvelujen kehittämis-ja laadunhallinnan työryhmissä, pyytää lausunnot uudistuksista ja ottaa vastaan kannanottoja ja lausumia.

Tehtäväksi tälle kaudelle olemme linjanneet neuvoston näkyvyyden lisäämisen ikäihmisten keskuudessa. Olemme olleet messuilla, tehneet kyselyn ikäihmisille ja olemme mukana monenlaisissa kansalaislähtöisissä tapaamisissa. Olemme seuranneet seudullista sosiaali-ja terveystoimen rakentumista. Vanhusneuvosto osallistuu vanhuspalvelujen laadun seurantaan,  korostaa asukkaiden kuulemisen tärkeyttä ja on mukana ja palvelujen kehittämisen strategiatyössä.

Lisätietoa sosiaali-ja terveyslautakunnasta

Maakuntavaltuuston jäsen
Etelä-Savon maakunnan strategia, maakuntakaava ja talousarvio ja maakuntaohjelma 2011-2014 on hyväksytty.  Yhteisen työn ja ponnistuksen työkalut on luotu.  Nyt kaikki  lisäämään yhteistä maakuntatahtoa ja  Saimaan henkeä maakunnan kehittämiseksi. Seuraamme valtuustotasolla maakuntaliiton edunvalvonnan etenemistä, elinkeinopoliittisia ponnistuksia  Itä-Suomen, mukaan lukien Kaakkois-Suomen kumppanina ja Pietarin metropolialueen kanssa, listalla mm. Parikkalan rajanylityspaikka ja liikenteen sujuvoittaminen entisestäään. Maakuntaliitto on vahvistanut edunvalvonnan henkilöstöään. Hallitusohjelmaan on tarjottu aktiivisesti polttavimpia alue-ja elinkeinopolitiikan kehittämisen painopisteitä mm. toimivien pääväylien, turvallisen kuljetuksen ja liikenteen, uusiutuvan energian, yritysten kasvun, alueellisen kilpailukyvyn, väestönkasvun ja puhtaan monimuotoisen luonnon sekä elinvoimaisen maaseudun turvaamiseksi ja.

Maakuntaliitto valmistautuu uuteen EU-rakennerahoituskauteen. Odotamme  ministeriön (TEM) päätöksiä rahojen alueellisen jakamismekanismin uudistamisesta.

Lisätietoa maakuntavaltuustosta

Kouluruokaa edistämässä
Allekirjoitin kouluruokavaalilupauksen tutustua kouluruokailun tilaan ja huolehtia kouluruokailun kehittämisestä.Olen siinä tiiviisti mukana.
Lisätietoa