Seutu-soten toiminta ja teemat

Mikkelin seudullinen sosiaali-ja terveystoimi käynnistyy 1.1.2012.Kaupunginvaltuusto  valitsi minut  3.10. kokouksessaan Mikkelin seutu-soten järjestäjälautakunnan puheenjohtajaksi.
Samassa kokouksessa tulin valituksi myös kaupunginhallituksen varajäseneksi.

Seutu-soten järjestäjälautakunta toimii ohjausryhmänä vuoden 2011 loppuun asti.

Olemme ohjausryhmänä luoneet Seutu-soten hallinnollista ohjausmallia. Johtosääntö on lähtenyt Mikkelin kaupunginhallituksen päätöksentekoon. Lautakunnan alaisille työntekijöille on luotu toimenkuvia. Kaupunginhallitus on käynyt jo pitkän valintaprosessin seudun sosiaali-ja terveysjohtajan ja  hyvinvointikoordinaattorin valitsemiseksi).
Päätös valinnoista tehdään 19.12. kaupunginhallituksessa. Järjestäjähallinnon alla toimii ylilääkäri 20%:n työosuudella. Mikkelin tuotantolautakunnan alaisuuteen ollaan hakemassa johtavaa ylilääkäriä, jolle tuo hallinnon järjestäjätyö räätälöidään.

Ohjausryhmä  luo myös järjestäjätoimen strategiaa ja sille vuoden 2012 tuloskorttia ja toiminnallista vuosikelloa.

Ohjausryhmä päättää yhtenäisestä, yhdenvertaisesta palvelukriteeristöstä seudun sosiaali-ja terveyspalveluille sekä tasa-arvoisen, yhdenmukaisen palvelujen asiakasmaksukäytännön. Työryhmät ovat näitä asioita valmistelleet jo parin vuoden ajan ja ohjausryhmä käsittelee asiakokonaisuudet vielä ennen vuoden vaihdetta.

Seutuvalmistelua on tuotettu sote-toimialalla jo vuosia. Liikkeelle lähtevä Mikkelin seudun sosiaali-ja terveystoimi on rakentanut palvelujen tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta lukuisissa seudullisissa työryhmissä. Työryhmät ovat koostuneet seudun vahvoista ammattilaisista. Lähes 200 seudun työntekijää on tehnyt asiantuntijatyötä näissä työryhmissä, sitä ihailen. Valmistelutyön lähtökohtana on seudun väestön palvelujen turvaaminen asiakaslähtöisesti, seudullinen palvelujen toimivuus myös lähipalvelutasolla ja entistä kehittyneempi palvelujen laatu tulevaisuudessa. Järjestäjälautakunta vastaa  palvelujen kehittämisestä, vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta.

Lähtökohta on oikea: ensin seudun asukkaat, kuntalaiset ja palvelujen yhdenmukainen riittävyys, saatavuus ja saavutettavuus, sitten toimintojen yhtenäistäminen, sitten järjestämishallinnon kehyksen viilaus ja  mallin toimivuuden huolellinen rakentaminen.

Hallinnon keveys on asetettava lähtökohdaksi, turhaa himmelöintiä on vältettävä. Seudun kunnat ovat tehneet vuosia yhteistyötä sote-alalla - toivottavasti myös oppineet luottamaan yhteistyöhön ja seututahtoon.

Yhteistoiminta-alue toteuttaa Paras-lain säädöstä. Isäntäkuntaan perustuva yhteistoiminta-alue on se rakenne, johon me uskomme. Meidän on luotava vahva luottamus asiaamme, toisiimme ja valittuun malliin ja sitouduttava mallin toteuttamiseen. Luottamus on tahtotila ja tavoite, työ, jota teemme suhteessa toisiimme ja isäntäkuntaan. Järjestäjälautakunta on se  seudullinen elin, jonka tulee välttää liiallisia kuntanäkökulmiin juuttumisia ja varoa sortumasta myös himmelivaltapeleihin.

Me olemme seudun väestön, ihmisten palvelujen turvaamisen asialla, se on ydintoimintamme. Olen ollut puheenjohtajana hyvin tyytyväinen seudullisen järjestäjälautakunnan kokoonpanoon ja työskentelyyn- meistä on tulossa peruspalvelutasolla seudullisen palvelutoiminnan ja toiminnanohjauksen asiantuntijoita- se on myös eettinen tehtävä.

Olen jättänyt Mikkelin sosiaali-ja terveysalan tuotantolautakunnan jäsenyyden tämän uuden tehtäväni vuoksi.

Paluu etusivulle